Argh, pyly pyly pyly!

Tulin illalla kotiin hikisenä, kassissa kilo munakoisoja, jotka piti paistaa heti. 

Olin melkein avaamatta verhoja katsoakseni saunatyömaalle. Sit kuitenkin kurkistin ja suusta pääsi eläimellinen (semmonen kova, keuhkojen pohjalta alkava, kurkussa väräjävä ja pitkään kestävä) nooooooo. 

Rakentaja, joka päivää aiemmin oli sanonut yes yes, kun esittelin ideaa saunaneduspenkistä, oli alkanut rakentaa ylimääräistä tukiseinää, jonka ansiosta tilaan ei mahdu minkäänlaista penkkiä. 

Paasasin pettymyksestäni puolisolle, joka hiiltyi mulle ja sanoi voitaisko nyt vaan rakentaa tää sauna loppuun ennen kuin aletaan suunnitella mitään penkkejä. 

Päästyäni keittiöön paukutin kaapinovia niin, että yksi pyrex-vuoka halkesi. Hyvä ettei kuitenkaan se, johon paistetut munakoisot piti laittaa osana moussakaa, jonka vien tänään rotinoiksi yhden pienen vauvan äidille. 

Miten kukaan voi mieltää saunan ja jäähypenkin erillisiksi kokonaisuuksiksi???

Miksei kukaan voi kysyä multa ennen kuin alkaa toteuttaa omia tulkintojaan siitä, mikä olis varmaan hyvä ja missä? 

Luulin että olin välttänyt pahimman karikon, kun en palkannut ihan alkuvaiheessa meillä käynyttä itseriittoista konkaria, joka viis veisasi siitä millaisen saunan asiakas haluaa ja ilmoitti millaisen saunan hän aikoo rakentaa. (Esim. ei sillä mitään väliä ole, millä korkeudella ne lauteet on.)

Tää saunanrakennus on stressannut sekä puolisoa että mua enemmän kuin olisin koskaan uskonut. Osaksi sen takia, että tähän on kulunut hitokseen enemmän rahaa kuin mitä olis varaa. Siis ennen kuin ollaan edes päästy itse saunan rakentamiseen asti. 

Stressaantuneina meidän tyypilliset puolet tulee ilmi.

Minä olen perfektionisti ja haluan, että kaikki tehdään kerralla niin käytännölliseksi kuin mitä tähän tilaan mahtuu.

Puolison mielestä mikään käytännöllisyys ei ole sen arvoista, että sen takia kannattais pitkittää stressin kestoa. Anti niiden nyt rakentaa mitä siitä on tullakseen ja sit eletään sen kanssa (niin kuin ollaan eletty vinojen lattioiden ja vetämättömien lavuaarien kanssa vuodesta 2016).

***

Tähän tuli nyt (ehkä, ymmärtääkseni) sellainen ratkaisu, että jäin aamulla odottelemaan rakentajaa (joka tuli tuntia myöhemmin kuin oli luvannut) ja sovimme, että hän purkaa ylimääräisen tukiseinän alun ja rakentaa uuden lähemmäksi kalliota, ja siihen integroidaan se penkki.

Saa nähdä mikä lopputulos on. Raportoin sitten.