Helmetin palmu

 

Kauan sitten meillä oli huonovointinen huonekasvi, jonkinlainen palmu. Joskus 2012 se istutettiin takapihalle. Siellä se kasvoi hemmetin isoksi (tai helmetin isoksi, niin kuin taloutemme 5-vuotias Namibian-suomalainen sanoi vielä vähän aikaa sitten). 

Saunaprojektin ensimmäinen askel oli palmusta eroon pääseminen. Kaataminen (maaliskuussa) sujui niin epädramaattisetsi, että unohdin ottaa kuvia. Koska lähes kaikilla täällä on vähintään yksi side hustle, muuttofirmaa sivutoimisesti pyörittävä ex-kollega tuli mukanaan pieni kuorma-auto, moottorisaha ja kaksi työmiestä. He sahasivat palmun neljään osaan ja veivät mukanaan.

Palmun kannon päälle (tai ei se kyllä kannolta näyttänyt - se oli vaaleaa huokoista kudosta, joka tihkui kosteutta) piti ehdottomasti kaataa moottoriöljyä, sillä se kuulemma tappaa juuret kuin juuret. Luultavasti tappaa paljon muutakin, mutta olen oppinut valitsemaan taisteluni. 

Nyt viisi kuukautta myöhemmin juuret eivät vaikuttaneet olleen moksiskaan saamastaan öljykäsittelystä. Olen tänään maannut koko aamun itse aiheutetussa päänsäryssä kuunnellen, kun seuraavat työmiehet tuhosivat makuuhuoneen ikkunan takana juurakkoa. Se oli kaivautunut syvälle kiviseen maahan ja sen sydän oli halkaisijaltaan melkein metrin mittainen. 

Ikuisuuden jälkeen homma tuli siltä osin valmiiksi. Hyvä että palkattiin apua. Olin ollut ensin sitä mieltä, että äkkiäkös mieheni nykäisee kannon ylös jonain iltapäivänä muitten hommien ohessa.